Topeliuksen kynästä VI - Puolueet

Topeliuksen kynästä V - Belgian edustajainkamarin neljä kuvapatsasta

Z. Topelius, 1856. Itämeren eteläpuolella, Belgian edustajakamarin neljä kuvapatsasta

Tässä kaupungissa, jossa kuningas asuu kaikkein valkoisimmassa talossa, niinipuiden siimeksessä, kansan rakkauden ympäröimänä, on myöskin kaksi palatsia, joissa asustaa kansa itse s.o. kansan edustajat. Senaatilla on oma talonsa ja edustajakamarilla samoin, Ranskan heinäkuun vallankumouksen mukaan, se erotuksena kuitenkin, että Belgian hallitusmuodosta tuli sellainen, miksi Ranskan hallitusmuoto ei kehittynyt milloinkaan Ludvig Filipin rahaeduskunnan aikana, nimittäin todellisuus eikä vain sen varjo. Oppaalla oli paljon kerrottavaa palatseista, joiden seiniä täytti valokuva- ja taulukokoelma viimeisen vapaussodan ajoilta, ja jokaisen sydän sykkii ehdottomasti lämpimämmin, kun nähdään se, mikä enimmän veti huomiotani puoleensa, mikä voimakkaimmin puhui sydämelleni, osanoton, myötätuntoisuuden, jopa rehellisesti tunnustaen, kateellisuudenkin koko voimalla, ei ollut puhujalavain, ei sankarimuistojen eikä tämän isänmaanrakkauden rauhallisen sotatantereen näkeminen - se oli kaiken kokonaiskäsite, ikuistettuna neljässä kuvapatsaassa, jotka sijaitsevat korkeassa, valoisassa eteisessä edustajakamarien kokoussaleihin johtavien porraskäytävien suussa. Kuvapatsaat olivat ihania naisolentoja, tehtyjä mitä valkeimmasta marmorista, jokaisella tunnuslauseensa ja vertauskuvansa, ja nuo neljä lausetta kuuluivat käännettyinä seuraavasti:

• I. Kaikki belgialaiset ovat samanarvoisia lain edessä
• II. Kaikilla belgialaisilla on uskonnon ja ajatuksenvapaus
• III. Kaikilla belgialaisilla on vapaa sananvalta
• IV. Kaikilla belgialaisilla on yhdistymisvapaus

Noita lauseita lukiessani täyttyivät silmäni kyyneliin, ja käännyin pois, ettei rinnallani seisova belgialainen olisi katsonut ylpeästi olkansa yli suomalaiseen mieheen.

Topeliuksen kynästä IV - Frankfurtista

Z. Topeliuksen matkahavaintoja.

Topelius sanoo Frankfurtista:
"Kaupunki on olevinaan Saksan liiton pääkaupunki, jonka

kolmekymmentä jalkaa koettaa
marssia samalla saappaalla,

(joka ilkeä lause, sivumennen sanoen, hiukan alentaa Frankfurtin tarkoitusta)."



Tästä voisi helposti johtaa lausahduksen nykyaikaan:

Euroopan unioni - tuo merkillinen liitto, jonka 28 jalkaa yrittää marssia samalla saappaalla.

I.K. Inha, 1924. Kansakoulun karttakirja. Rodut ja niiden asunta-alueet

Värikoodaus:

• Indo-eurooppalaisia
• Intiaaneja
• Neekerejä
• Suom. ugrilaisia ja mongolilaisia kansoja
• Semiittejä
• Malaijeja
• Dravidoja
• Hamilaisia
• Bantu neekerejä
• Ainoja
• Papuoita ja Australialaisia

Pohjois-Amerikka:

• Eskim.
• Atsteekit

Euraasia:

• Jakutit
• Tungusit
• Kirg.
• Samojedit
• Burjatit
• Ainot
• Japanil.
• Mandshut
• Siamil.
• Afgh.
• Iranil.
• Drav.
• Hindut

Afrikka:

• Maurit
• Berberit
• Tuaregit
• Fallataneek.
• Sudanin neeker.
• Bantu kansoja
• Hott.
• Holl.
• Engl.
• Hovat
• Somalil.
• Galla
• Kafirit
• Abess

Etelä-Amerikka:

• Kitshva intiaanit
• Esp.
• Portugalil.

Uusi-Seelanti:

• Maorit
• Engl.

Indonesia:

• Dijakit

I.K. Inha, 1924. Kansakoulun karttakirja. Asutus ja uskonnot.

Asutuksen tiheys ja uskontojen leveneminen.

• Vähemmän kuin 1
• 1-10
• 10-50
• 50-200
• Yli 200 asukasta neliökilometr.

• Kristittyjä
• Muhamediläisiä
• Buddalaisia
• Braaman uskol.
• Fetishin palv.

Topeliuksen kynästä III - Historia on etsivä poliisi

Pieniä kirjoitelmia -kirjassa (kirjoitettu 1885) Z. Topelius sanoo:

"Historia on hirvittävä etsivä poliisi: kaikki joutuu loppujen lopuksi mukaan suureen pyykinpesuun. "

Erityisesti tämä tulee eteen poliitikoille, lehdistölle ja muille kenestä jää paljon materiaalia tutkittavaksi. Aiemmin lähinnä kirjalliset materiaalit ja suullinen perimätieto on säilynyt jälkipolville. Nykyään jää paljon jälkiä kirjallisen tekstin lisäksi myös kuvina, äänenä ja videoina.

Topeliuksen kynästä II - Sanomalehdistö

Pieniä kirjoitelmia -kirjassa (1885) Z. Topelius

"Sanomalehdistö kuvastaa maansa yleisöä: se on hyvä tai huono aina sen mukaan, millaiseksi lukijat sen tahtovat. Millainen herra, sellainen palvelija."

Tämä pitää edelleenkin paikkaansa. Yleisö on ollut saamaton, heikko ja teeskennellyt, että kaikki on hyvin. Hyssytellyt, valkopyykännyt ja lakaissut maton alle.

Viime päivinä yleisön puhe onkin muuttunut. Varovaisesti yleisön puheenaiheet alkaa näkymään myös lehtien palstoilla. Yleisö kuvastuu lehdistössä.

Asiahan on niin, että lehdistö on palvelija ja yleisö on herra.

Vuosikaudet on tuntunut siltä, että lehdistö on ollut niskan päällä. Herrana ohjaamassa mielipidettä. Ei se vain ole niin. Ehkä pääkaupunkiseudun punaviherkuplassa elävät ovat vain olleet ahkerammin vuorovaikutuksessa lehdistön kanssa ja saaneet lehdistön kuvittelemaan heidän mielipiteiden olevan suuren yleisön mielipiteitä.

Overtonin ikkuna on liikahtanut oikeaan suuntaan. Nyt se liike on vain pidettävä yllä. Siihen ei auta muu kuin oman, mielellään faktoilla perustellun kannan esittäminen aina kuin mahdollista, jos sekään.

Topeliuksen kynästä I - Hallitus valvoo

Pieniä kirjoitelmia -kirjassa (1885) Z. Topelius luonnehti eloa Helsingin tultua suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi:
"Enimmäkseen olivat asiat kai kuitenkin niinkuin pitikin ja valistunut hallitushan valvoi isällisesti alaikäisen tavoin tietämätöntä kansaa".

Pari sataa vuotta myöhemmin voisin luonnehtia:
"Enimmäkseen asiat ovat niinkuin ei pitäisi ja valistunut hallitus on pannut vihapuhepoliisit valvomaan liian paljon tietävää kansaa".